[18:35]

Ja hän astui puutarhaansa väärämielisyys sydämessään. Hän sanoi: »En usko, että tämä milloinkaan häviää,

[18:36]

enkä myöskään, että viimeinen Hetki koskaan tulee. Mutta jos minun kuitenkin on palattava Herrani luo, olen varmasti löytävä paremman paikan kuin tämä.»

[18:37]

Hänen naapurinsa, joka keskusteli hänen kanssaan, vastasi: »Etkö usko Häntä, joka sinut loi tomusta ja sitten siemenestä ja muovaili sinut täydelliseksi ihmiseksi?

[18:38]

Minä pidän Häntä Herranani enkä aseta ketään muuta Hänen rinnalleen.

[18:39]

Ja miksi et sanonut astuessasi puutarhaasi: (tapahtukoon) mitä Jumala tahtoo. Ilman Hänen apuaan minulla ei ole mitään voimaa. Jos arvelet minun olevan köyhemmän mitä rikkauteen ja lapsiin tulee,

[18:40]

niin voi käydä niin, että Herrani antaa minulle parempaa kuin sinun puutarhasi ja lähettää tulen taivaasta sen tuhoksi, niin että se tulee erämaaksi, jossa ei kasva mitään.

[18:41]

Tai Hän voi kuivata sen veden, niin ettet saa sitä mistään.»

[18:42]

Niinpä tuhoutuikin hänen hedelmäsatonsa, ja hän väänteli käsiään ajatellessaan, mitä kaikkea hän siihen oli kuluttanut; myös puut runkoineen sortuivat maahan, ja hän sanoi: »Voi, jospa en olisi asettanut ketään Herrani rinnalle.»

[18:43]

Eikä ollut joukkoa, joka Jumalasta riippumatta olisi häntä auttanut, eikä hän apua saanut.

[18:44]

Katso, apu tulee totuuden Jumalalta: Hän on paras palkitsemisessa ja Hän antaa parhaan lopun.

[18:45]

Esitä heille myös vertaus tämän maailman elämästä! Se on kuin sade, jonka Me taivaasta alas lähetämme, niin että se imeytyy maan kasveihin, mutta sitten kaikki kuivuu korsiksi, jotka tuuli puhaltaa hajalleen. Jumala on väkevä yli kaiken.