[36:13]

Esitä heille vertaus sen kaupungin asukkaista, johon sanansaattajamme saapuivat.

[36:14]

Kun Me lähetimme kaksi heidän luoksensa, torjuivat he pois nämä, ja kun Me vahvistimme heitä kolmannella ja kaikki vakuuttivat: »Me olemme totisesti (Jumalan) julistajia»,

[36:15]

Niin he sanoivat: »Ette ole muuta kuin kuolevaisia, kuten me itsekin, eikä hyvä Jumala ole mitään ilmoitustaan teille uskonut; te vain valehtelette.»

[36:16]

Nämä vastasivat: »Herramme tietää, että varmasti olemme Hänen julistuksensa tuojia teille,

[36:17]

eikä meillä ole muuta mielessämme kuin toimittaa perille selvä viestimme.»

[36:18]

He sanoivat: »Me aavistamme teidän tulostanne koituvan meille pahaa; ellette lakkaa, me kivitämme teidät ja tuotamme teille tuskallisen lopun.»

[36:19]

Nämä selittivät: »Itsestänne teistä kohtalonne johtuu eikä siitä, että me teitä varoitamme. Totisesti olette mieletöntä väkeä.»

[36:20]

Silloin riensi sinne juosten eräs mies ja huusi: »Kansa, ota vaari viestintuojista;

[36:21]

seuratkaa sitä, joka ei pyydä palkkiota teiltä, sillä lähettiläät ovat oikean tien vaeltajia.

[36:22]

Mistä syystä en palvelisi Häntä, joka antoi minulle elämän? Hänen tykönsähän teidätkin jälleen palautetaan.

[36:23]

Omaksuisinko Hänen lisäkseen jumalia, joiden suojelus ei minua vähääkään auttaisi ja jotka eivät kykenisi minua pelastamaan, jos hyvä Jumala minulle lähettäisi koettelemuksen.

[36:24]

Silloinhan olisin ilmeisesti harhassa.

[36:25]

Minä totisesti uskon teidän Herraanne, ja siksi kuulkaa minua!»

[36:26]

Ja sana tuli: »Astu sisään autuuden tarhaan!» Hän sanoi: »Voi, jospa kansani tietäisi,

[36:27]

miksi Herra antoi minulle anteeksi ja liitti minut armoitettujen joukkoon!»