[2:270]

ja mitä almuja annattekin tai uhrilupauksia teette, tietää Jumala sen totisesti, mutta väärin-tekijät jäävät ilman auttajaa.

[2:271]

Jos te annatte almunne julkisesti, on se hyvä asia, mutta jos te annatte ne salassa köyhille, on se vielä parempi itsellenne ja sovittaa osan pahoista teoistanne. Jumala tietää teidän tekonne.

[2:272]

Sinun velvollisuutesi, Muhammed, ei ole ohjata heitä (uskottomia), Jumala ohjaa ketä haluaa. Mitä hyvää annattekin pois, on se omaksi parhaaksenne, kun ette sillä muuhun pyri kuin Jumalan kasvojen eteen; ja mitä hyvää uhraattekin, tulee se teille täysin korvatuksi, teidän kärsimättä mitään vääryyttä.

[2:273]

(Uhrilahjat tulevat) köyhien hyväksi, joita osanotto Jumalan (sota)retkeen estää vaeltamasta ympäri maata (liikeasioissa) ja joita tietämättömät pitävät varakkaina, kun he eivät ole vaateliaita. Sinä erotat heidät tuntomerkeistään: eivät he anoessaan ihmisiltä käy tungettelevaisiksi. Mitä hyvää uhraattekin, tietää Jumala sen totisesti.

[2:274]

Ne, jotka uhraavat varojaan sekä päivin että öin, salaisesti ja julkisesti, löytävät palkkansa Herraltaan, ei heitä pelko vaivaa, eikä heidän tarvitse murehtia.