[74:18]

Kylläpä hän mietti ja mietti;

[74:19]

voi, miten hän harkitsikaan!

[74:20]

Ja kuinka hän punnitsi mielessään!

[74:21]

Sitten hän katsahti ympärilleen,

[74:22]

sitten rypisti otsaansa ja näytti tuimalta,

[74:23]

sitten hän kääntyi pois ja paisui ylpeydestä

[74:24]

ja sanoi: »Tämä on pelkkää opittua noituutta,

[74:25]

pelkkiä sanoja kuolevaisen suusta.»

[74:26]

Minä syöksen hänet helvetin liekkeihin.

[74:27]

Mutta kuinka saisin sinut käsittämään, mikä tuo palo on?

[74:28]

Se ei jätä jäljelle mitään eikä säästä ketään;

[74:29]

se kärventää kuolevaisen kokonaan,

[74:30]

ja sen yläpuolella on yhdeksäntoista.

[74:31]

Tulen vartijoiksi asetimme vain enkeleitä, ja heidän lukunsa asetimme vain koetukseksi niille, jotka eivät usko, jotta ne, joille on annettu Pyhä kirja, olisivat varmoja, ja ne, jotka uskovat, kasvaisivat uskossa; jotta Pyhän kirjan saaneet sekä uskovaiset eivät epäilisi, ja taasen ne, joiden sydämissä on sairaus ja epäusko, sanoisivat: »Mitä tarkoittaa Jumala tällä vertauksella?» Näin johtaa Jumala harhaan kenet haluaa ja ohjaa ketä mielii, eikä Herrasi sotajoukkoja tunne kukaan muu kuin Hän itse, tämä on vain muistutus kuolevaisille.

[74:32]

Ei milloinkaan!

[74:33]

Vakuutan kuun ja valkenevan yön nimessä

[74:34]

sekä aamun nimessä, kun sen valkeus sarastaa:

[74:35]

tämä on totisesti ankarampia asioista,

[74:36]

varoitus ihmiselle,

[74:37]

jokaiselle teistä, joka tahtoo päästä eteenpäin tai jäädä jälkeen:

[74:38]

jokainen sielu on vastuussa teoistaan,

[74:39]

paitsi ne, jotka ovat (Jumalan) oikealla puolella.

[74:40]

Ollessaan paratiisissa nämä kyselevät toisiltaan

[74:41]

syntisten kohtaloa:

[74:42]

»Mikä on saattanut teidät tulen ruoaksi?»

[74:43]

Ja nämä vastaavat: »Me emme kuuluneet niihin, jotka rukoilivat,

[74:44]

emmekä niihin, jotka ruokkivat köyhiä,

[74:45]

vaan haastoimme joutavia niiden kanssa, jotka turhia puhuivat;

[74:46]

me pidimme puhetta tuomiopäivästä valheena,

[74:47]

kunnes kuolema yllätti meidät.»