[74:48]

Niinpä ei heitä enää hyödytä puolustajain apu.

[74:49]

Mutta miksi he kääntyvät pois muistuttajasta

[74:50]

kuin säikkyneet aasit,

[74:51]

jotka pakenevat kuullessaan leijonan karjunnan?

[74:52]

Jokainen heistä odottaa erikoiskutsua.

[74:53]

Mutta eiväthän he pelkää tulevaa elämää.

[74:54]

Ei! Tämä on totisesti varoitus,

[74:55]

ja kukin halukas voi painaa sen mieleensä.

[74:56]

Mutta he eivät tahdo pitää sitä mielessään, ellei se ole Jumalan tahto. Hän ansaitsee kunnioituksen, ja Hänen on anteeksiantamus.

 

Al-Qiyâmah

Ylistys Jumalalle, maailmojen Valtiaalle,

[75:1]

Kutsun todistajaksi ylösnousemuksen päivän,

[75:2]

kutsun todistajaksi omantunnon soimaavan äänen!

[75:3]

»Luuleeko ihminen, että Me emme kerran voi koota hänen luitaan?

[75:4]

Kyllä, Me kykenemme uusimaan täydellisesti hänen sormensakin

[75:5]

Ihminen tuudittaa itsensä epäuskoon tulevan elämän suhteen.

[75:6]

Hän kysyy: »Milloin ylösnousemuksen päivä koittaa

[75:7]

Mutta kun se päivä sumentaa hänen näkönsä

[75:8]

ja kuu pimenee,

[75:9]

kun aurinko ja kuu yhdessä sammuvat,

[75:10]

sinä päivänä ihminen on sanova: »Missä on paikka, mihin voisin paeta

[75:11]

Ei! Ei ole pakopaikkaa.

[75:12]

Sinä päivänä on ainoa turvapaikka Jumalan luona.

[75:13]

Sinä päivänä julistetaan ihmiselle, mitä hän on tehnyt ja mitä laiminlyönyt.

[75:14]

Ihminen joutuu todistuskappaleeksi omaa itseään vastaan,

[75:15]

vaikkapa hän miten latelisi puolustelujaan.

[75:16]

Älä liikuta kieltäsi tyrkyttääksesi heille sitä (Koraania) ennen aikojaan.

[75:17]

Totisesti Me huolehdimme sen kokoonpanosta ja julkilukemisesta.

[75:18]

Seuraa siis sitä järjestystä, missä Me sen saatamme julki,

[75:19]

Sillä Meistähän sen tulkintakin on lähtevä.