PART 13

 

[12:53]

Enkä voi sanoa, että sieluni olisi vapaa (synnistä),sillä totisesti sielu on altis pahaan, paitsi milloin Herrani osoittaa armoaan. Totisesti, Herrani on anteeksiantavainen, armollinen.»

[12:54]

Silloin kuningas sanoi: »Tuokaa Joosef luokseni. Aion ottaa hänet omaan palvelukseeni.» Ja puhuttuaan hänen kanssaan kuningas sanoi: »Sinulla on tästä päivästä valtaa ja luottamusta luonamme.»

[12:55]

Joosef vastasi: »Määrää valtakunnan aarteet minun hoitooni, minä olen totisesti valpas, viisas.»

[12:56]

Näin Me annoimme Joosefille maassa aseman, niin että hän saattoi asettua minne halusi. Me osoitamme armoamme kenelle tahdomme, emmekä haaskaa niiden palkkaa, jotka hyvää tekevät.

[12:57]

Ja totisesti, niiden palkka tulevana päivänä on oleva suurempi, jotka uskovat ja harjoittavat hartautta.

[12:58]

Ja Joosefin veljet saapuivat hänen luokseen; he astuivat hänen eteensä, jolloin hän tunsi heidät, mutta he eivät tunteneet häntä.

[12:59]

Ja kun hän oli saanut valmiiksi heidän kuormansa, hän lausui: »Tuokaa luokseni veljenne, joka on isänne luona; ettekö näe, että minä annan täyden mitan ja olen vieraanvarainen isäntä?

[12:60]

Mutta ellette tuo häntä luokseni, en teille mitään mittaa, älkääkä silloin lähestykö minua.»

[12:61]

He vastasivat: »Tahdomme kernaasti pyytää hänen isältään häntä mukaamme, teemme totisesti niin.»

[12:62]

Ja Joosef sanoi palvelijoilleen: »Pankaa heidän rahansa heidän matkatavaroittensa joukkoon, niin että he huomaavat sen, kun he palaavat kotiinsa, jotta he palaisivat takaisin.»

[12:63]

Kun he sitten tulivat isänsä luokse, he sanoivat: »Oi isämme, meiltä on evätty (enempi) viljanosto; lähetä siksi veljemme meidän mukanamme, jotta meille viljaa mitattaisiin; me vartioimme häntä huolellisesti.»

[12:64]

Hän vastasi: »Voinko uskoa hänet huostaanne paremmin kuin aikaisemmin teille uskoin hänen veljensä. Mutta Jumala on paras vartija; Hän on laupiaista armollisin.»

[12:65]

Ja kun he avasivat tavaransa, he huomasivat rahansa heille palautetuiksi. He sanoivat: »Oi isämme, saatammeko toivoa enempää? Tässä ovat palautetut rahamme, nyt hankimme viljaa perheellemme, huolehdimme veljestämme ja saamme yhden kamelin kuorman enemmän. Tämä määrä ei riitä.»

[12:66]

Isä lausui: »En aio lähettää häntä kanssanne, ennenkuin Jumalan edessä lupaatte tuoda hänet varmasti takaisin minulle, elleivät olosuhteet teitä siitä estä.» Kun he olivat antaneet hänelle vakuutuksensa, hän sanoi: »Jumala pitäköön voimassa sen, mitä sanoimme.»

[12:67]

Ja hän sanoi vielä: »Oi poikani, älkää menkö kaupunkiin samasta portista, vaan menkää eri porteista; ja minä en voi auttaa teitä vähääkään Jumalaa vastaan. Ratkaisu on yksin Jumalan käsissä. Häneen minä asetan luottamukseni, ja Häneen luottakoot kaikki, jotka toivoen luottavat.»

[12:68]

Ja kun he menivät sisälle kaupunkiin siten kuin heidän isänsä oli määrännyt, se ei voinut heitä vähääkään auttaa Jumalaa vastaan; mutta täyttyi Jaakobin sydämessä asunut toivomus. Totisesti, hänellä oli tieto, koska Me olimme häntä opettanut, mutta useimmat ihmiset eivät sitä käsitä.

[12:69]

Ja kun he saapuivat Joosefin eteen, hän otti (nuorimman) veljensä luokseen ja sanoi: »Minä olen todella sinun veljesi, siksi älä murehdi sitä, mitä he ovat tehneet.»

[12:70]

Ja kun hän antoi valmistaa heidän kuormiaan, eräs (palvelijoista) kätki pikarin hänen veljensä matkatavaroihin. Senjälkeen eräs huutaja huusi: »Hoi, matkamiehet! Te olette varmasti varkaita!»

[12:71]

He kääntyivät taakseen ja sanoivat: »Mitä teiltä on kadonnut?»

[12:72]

He sanoivat: »Meiltä on kadonnut kuninkaan hopeapikari, ja ken hankkii sen takaisin, saa palkinnokseen kamelin kuorman; sen minä takaan.»

[12:73]

He sanoivat: »Jumalan nimessä, te tiedätte varsin hyvin. että me emme ole tulleet tänne pahaa tekemään ja ettemme ole varkaita.»

[12:74]

Miehet kysyivät: »Minkä korvauksen sitten annatte, jos valehtelette?»

[12:75]

Veljekset vastasivat: »Kenen kuormasta pikari löydetään, saa itse olla korvauksena. Täten me palkitsemme kelvottomia.»

[12:76]

Silloin mies alkoi etsiä ensin heidän säkeistään ja sitten nuorimman veljen, ja hän veti sen esiin tämän säkistä. Tällä tavoin Me annoimme Joosefin turvautua juoneen; Hän ei olisi voinut pidättää veljeään kuninkaan lain nojalla, ellei Jumala olisi niin tahtonut. Me kohotamme arvossa kenet tahdomme. Ja kaikkien tietävien yläpuolella on Kaikkitietävä.

[12:77]

He sanoivat: »Jos hän varastaa, niin totisesti on hänen veljensä varastanut jo ennen häntä.» Silloin Joosef kätki oikean asianlaidan sydämeensä, eikä ilmaissut sitä heille. Hän sanoi itsekseen: »Te olette itse sitäkin pahempia, mutta Jumala tuntee parhaiten teidän syytöksenne.»

[12:78]

Veljet sanoivat: »Oi herra, hänellä on vanha isä, hyvin iäkäs. Ota siis joku meistä tämän asemesta, sillä totisesti me havaitsemme, että olet hyvä ihminen.»

[12:79]

Hän vastasi: »Jumala varjelkoon meitä pidättämästä ketään muuta kuin sen, jonka hallusta löysimme tavaramme. Jos tekisimme niin, olisimme totisesti väärämielisiä.»

[12:80]

Menetettyään toivon veljensä pelastamisesta he vetäytyivät syrjään neuvottelemaan keskenänsä. Vanhin heistä lausui: »Ettekö muista, että isänne otti teiltä Jumalan edessä lupauksen ja että jo aikaisemmin rikoitte Joosefin suhteen? En ikinä aio lähteä täältä ennen kuin isäni niin käskee tai Jumala tuomitsee asian hyväkseni, sillä Hän on paras tuomari.

[12:81]

Palatkaa te isänne luo ja sanokaa: »Isä, totisesti poikasi on tehnyt varkauden, ja me emme todistaneet muuta kuin minkä tiesimme emmekä voineet vartioida näkymättömiä asioita.

[12:82]

Kysy kaupungista, jossa olimme, tai matkueelta, jonka mukana tulimme. Luota siihen, että me puhumme täyttä totta.»

[12:83]

Hän (isä) vastasi: »Ei, te olette itse keksineet tämän jutun. Minun on kestettävä tämä kärsivällisesti, Ehkä Jumala palauttaa heidät kaikki yhdessä. Totisesti, Hän on kaikkitietävä, kaikista viisain.»

[12:84]

Ja hän kääntyi heistä pois ja sanoi: »Voi, miten surenkaan Joosefia!» Ja hänen silmänsä olivat tulvillaan kyyneleitä sen murheen vuoksi, jonka hän tukahdutti.

[12:85]

He sanoivat: »Jumalan nimessä! Sinä et herkeä muistelemasta Joosefia, ennen kuin kokonaan menehdyt tai kuolet.»

[12:86]

Hän vastasi: »Minä ilmaisen vain Jumalalle suuren suruni ja tuskani, ja Häneltä saan tietää sellaista, mitä te ette tiedä.

[12:87]

Poikani, lähtekää etsimään Joosefia ja hänen veljeään, älkääkä epäilkö Jumalan armoa. Totisesti, eivät ketkään muut kuin uskottomat menetä luottamustaan Jumalan armoon.»

[12:88]

Palattuaan tämän jälkeen Joosefin luokse he sanoivat: »Armollinen herra, onnettomuus on kohdannut meitä ja kansaamme, ja meillä on mukanamme vain hieman varoja. Mutta anna meille kuitenkin täysi mitta, ole meille armelias, sillä totisesti Jumala on palkitseva armeliaita.»

[12:89]

Hän vastasi: »Tiedättekö, mitä teitte Joosefille ja hänen veljelleen, kun olitte ymmärtämättömiä?»

[12:90]

He sanoivat: »Oletko sinä todella Joosef?» Hän vastasi. »Minä olen Joosef, ja tämä on veljeni. Jumala on ollut meitä kohtaan hyvä. Totisesti, Jumala ei tee tyhjäksi niiden palkintoa, jotka hyvää tekevät, kuten ei niidenkään, jotka hartautta harjoittavat ja ovat kärsivällisiä

[12:91]

He sanoivat: »Jumalan nimessä, Hän on nostanut sinut meidän yläpuolellemme, ja me olemme olleet totisesti syntisiä.»

[12:92]

Hän vastasi: »Älköön teitä soimattako tänä päivänä. Jumala on antava teille anteeksi, sillä Hän on laupiaista armollisin.

[12:93]

Ottakaa tämä paitani ja asettakaa se isäni kasvoille, niin hän on saava näkönsä takaisin. Ja tuokaa koko perheenne minun luokseni.»

[12:94]

94, Kun matkue (vasta) lähti, heidän isänsä (kotona) lausui: »Totisesti, minä olen tuntevinani Joosefin tuoksun, mutta te ehkä sanotte, että minä olen järjiltäni.»

[12:95]

He (kotiväki) vastasivat: »Jumalan nimessä, sinä olet totisesti yhä vanhan luulosi vallassa.»

[12:96]

Kun sitten ilosanoman tuoja saapui ja asetti paidan Jaakobin kasvoille, hän sai näkönsä takaisin. Hän lausui: »Enkö teille sanonut, että sain Jumalalta tietää sellaista, mitä te ette tienneet?»

[12:97]

He sanoivat: »Oi isämme, ano anteeksi syntejämme, sillä me olemme totisesti syntisiä.»

[12:98]

Hän vastasi: »Minä olen aikanani anova teille anteeksiantoa Herraltani. Totisesti, Hän on kaikille anteeksiantavainen, armollinen.»

[12:99]

Kun he sitten saapuivat Joosefin eteen, tämä otti vanhempansa luokseen ja sanoi: »Asettukaa Egyptiin täydessä turvassa, Jumalan tahdon mukaan.»

[12:100]

Ja hän asetti vanhempansa valtaistuimelle, mutta he kumartuivat maahan hänen edessään. Hän lausui: »Oi isäni! Tämä on selitys vanhaan uneeni, Jumala on antanut sen käydä toteen. Hän teki hyvin minua kohtaan, kun Hän vapautti minut vankilasta ja toi teidät erämaasta tänne, senjälkeen kuin saatana oli nostanut riidan minun ja veljieni välille. Totisesti, Herrani tietää tarkoin, mitä hän tahtoo. Hän on totisesti kaikkitietävä, viisain kaikista.

[12:101]

Herra! Sinä olet jo antanut minulle valtaa ja opettanut minua selittämään tapaukset. Taivaitten ja maan Luoja! Sinä olet auttajana tässä maailmassa ja tulevassa. Salli minun kuolla oikeauskoisena (muslimina) ja liitä minut hyvien joukkoon!»

[12:102]

Tämä on muuan sinulle tuntemattomista kertomuksista, joita olemme sinulle esittänyt, sillä sinä et ollut heidän lähellään, kun he suunnittelivat tekojaan ja punoivat juoniaan.

[12:103]

Mutta useimmat ihmiset eivät usko sinun tahdostasi huolimatta.

[12:104]

Et sinä liioin pyydä heiltä palkkaa sentähden. Tämä on vain kehoitus kaikille maailman ihmisille.

[12:105]

Kuinka monta merkkiä onkaan taivaassa ja maan päällä, joiden ohi he kulkevat niistä piittaamatta!

[12:106]

Ja useimmat heistä eivät usko yhteen Jumalaan, vaan asettavat muita jumalia Hänen vertaisikseen.

[12:107]

Ovatko he turvassa Jumalan kaikkia kohtaavalta tuomiolta tahi viimeisen hetken äkilliseltä saapumiselta silloin, kun he eivät sitä aavista?

[12:108]

Sano (oi Muhammed): »Tämä on minun tieni, minä kutsun teitä Jumalan luo, sillä minulla on johdatus, kuten niilläkin, jotka minua seuraavat. Kunnia olkoon Jumalalle. Minä en ole kuuluva pakanoitten joukkoon.»

[12:109]

Ennen sinua Me lähetimme ainoastaan kaupunkien asukkaitten keskuudesta miehiä, joille ilmoitimme käskymme. Eivätkö he ole kiertäneet maailmaa ja nähneet, millaisen lopun saivat ne, jotka ennen heitä elivät? Niiden tuleva koti on parempi, jotka hartautta harjoittavat. Ettekö jo ymmärrä?

[12:110]

Kun lähettiläämme joutuivat epätoivoon ja kansa alkoi luulla, että heille oli puhuttu valheita, silloin Me tulimme heidän avukseen. Niin Me pelastimme kenet halusimme, eikä Meidän rangaistustamme voida torjua saavuttamasta syntisiä ihmisiä.

[12:111]

Totisesti, näissä kertomuksissa on opetus ymmärtäväisille ihmisille. Tämä ei ole sepitetty satu, vaan vahvistus ennen tapahtuneelle, selitys kaikkeen sekä johdatus ja armonosoitus niille, jotka uskovat.

 

Ar-Ra‘d

Ylistys Jumalalle, maailmojen Valtiaalle,

[13:1]

Alif. Laam. Miim. Raa. Nämä ovat (Pyhän) Kirjan säkeistöjä. Ja minkä Herra on sinulle lähettänyt, se on totta. Mutta useimmat eivät usko.

[13:2]

Jumala on taivaat korkealle rakentanut ilman näkyviä pylväitä. Sitten Hän nousi valtaistuimelleen. Hän alisti auringon ja kuun noudattamaan lakejansa, niin että kumpikin kulkee määrättyä rataansa. Hän suunnittelee käskynsä ja Hän selittää merkit, jotta tulisitte vakuutetuiksi Herranne tulemisesta.

[13:3]

Ja juuri Hän on levittänyt maan avaraksi ja sijoittanut siihen vuoria ja jokia. Ja kaikkia hedelmiä Hän on maan päälle luonut, parittain kumpaakin sukupuolta. Hän antaa yön peittää päivän. Totisesti, nämä ovat merkkejä niille, jotka ajattelevat.

[13:4]

Ja maan päällä on laajoja alueita, jotka liittyvät toinen toiseensa, viinitarhoja, viljapeltoja ja paimupuita sekä yhteen että erilleen kasvanein juurin, ja kaikkia niitä kastelee sama vesi. Ja me erotamme niistä toisia hyvän makunsa vuoksi syötäviksi. Totisesti, nämä ovat merkkejä niille, joilla on ymmärrystä.

[13:5]

Jos mikään saa sinut ihmetyksen valtaan, niin ihmeellistä on se, että he lausuvat: »Tosiaankin! Luodaanko meidät uudelleen tultuamme tomuksi?» Nämä ovat niitä ihmisiä, jotka eivät usko Jumalaan ja joilla on kahleet kaulassa. He ovat tulen omia, siihen he saavat jäädä.

[13:6]

Ja he pyytävät sinua edistämään pahaa hyvän kustannuksella, vaikka heillä on silmäinsä edessä esimerkkejä menneiltä ajoilta. Totisesti, Herrasi on armon Herra ihmisiä kohtaan huolimatta heidän rikkomuksistaan, ja totisesti Herrasi on ankara rangaistuksessaan.

[13:7]

Ja uskottomat kysyvät: »Miksi hänen Herransa ei ole lähettänyt hänelle merkkiä?» Totisesti, sinä olet vain varoittaja, ja jokaisella kansalla on johtajansa.

[13:8]

Jumala tietää, mitä jokainen nainen kantaa ja kuinka kohdut kutistuvat ja laajenevat. Ja kaikki asiat saavat Hänessä oikean mittansa.

[13:9]

Hän on niin hyvin näkymättömän kuin näkyväisenkin tuntija, kaikkein suurin, kaikkein korkein.

[13:10]

Yhdenarvoisia ovat hänen edessään ne, jotka salassa puhuvat, ja ne, jotka suorittavat sen julkisesti, ne, jotka kätkeytyvät öisin, ja ne, jotka kulkevat ulkosalla päivisin.

[13:11]

Jokaisen edellä ja jäljessä käy suojelijoita, jotka vartioivat häntä Jumalan käskystä. Totisesti, Jumala ei muuta ihmisten kohtaloa, elleivät he itse muuta sitä, mitä heidän sydämissään on; ja kun Jumala haluaa pahaa jollekin kansalle, niin ei sitä voida pois torjua, eikä kukaan muu kuin Hän voi heitä auttaa.

[13:12]

Juuri Hän synnyttää salaman: pelon ja toivon lähteeksi teitä varten, ja Hän muodostaa raskaat pilvet.

[13:13]

Ukkonen julistaa Hänen ylistystänsä, niin myös enkelit, Häntä kunnioittaen. Ja hän singahduttaa salamat keneen tahtoo; ja kuitenkin he kiistelevät Jumalasta, mutta Hän on väkevä voimassaan.

[13:14]

Hänelle osoitettakoon totinen rukous; ja ne, joita he huutavat avukseen Jumalan sijasta, eivät kykene heille vastaamaan millään tavoin, vaan heidän laitansa on kuten sen, joka ojentaa molemmat kätensä vettä kohti, jotta se tulisi hänen suuhunsa, mutta se ei tule. Uskottomien avunhuuto on pelkkää harhaa.

[13:15]

Jumalan edessä kumartuu maahan kaikki, mitä ikinä on taivaassa ja maan päällä, tahtoen tai tahtomattaan, samoin kuin tekevät varjotkin sekä aamulla että illalla.

[13:16]

Sano: »Kuka on taivaitten ja maan Herra?» Sano: »Se on Jumala.» Sano: »Oletteko sitten Hänen rinnalleen ottaneet itsellenne auttajia, jotka eivät edes itseään hallitse eivätkä voi aikaansaada hyvää eivätkä pahaa?» Sano: »Ovatko sokea ja näkevä toistensa vertaisia? Tai ovatko pimeyden varjot ja valo toistensa kaltaisia? Tahi ovatko he asettaneet Jumalan rinnalle kilpailijoita, jotka ovat luoneet samoin kuin Jumalakin, niin että Jumalan luomistyö on heidän silmissään käynyt epävarmaksi?» Sano: »Jumala on kaiken Luoja, ja Hän on ainoa, kaikkivaltias.»

[13:17]

Hän lähettää sateen taivaasta maahan, niin että veden paljous virtaa laaksoissa, kussakin sen laajuuden mukaan, ja tulva kuljettaa mukanaan kuohuvaa vaahtoa. Samanlaista kuonavaahtoa syntyy myös siitä, mitä he sulattavat tulessa valmistaakseen koristeita ja muita esineitä. Täten Jumala vertailee totuutta ja valhetta: senvuoksi vaahto heitetään pois roskajätteenä, mutta jäljelle jää se, mitä ihmiset voivat hyödykseen käyttää. Näin Jumala vertailee asioiden kelvollisuutta.

[13:18]

Niille, jotka vastaavat Herransa kutsuun, on varattuna hyvä osa. Ja jos niillä, jotka eivät vastanneet Hänelle, olisi kaikki, mitä maan päällä on, sekä saman verran lisää, niin he totisesti uhraisivat sen lunastaakseen sillä itsensä. Näitä ihmisiä varten on ankara tilinteko, ja heidän asuinsijansa on oleva helvetti, tuskallinen paikka, jonne he jäävät.

[13:19]

Onko se sokean kaltainen, joka tietää todeksi, mitä sinulle maan päälle Herrasi on lähettänyt. Ainoastaan ne, joilla on ymmärrystä, ottavat vaarin;

[13:20]

ne, jotka täyttävät Jumalan kanssa tehdyn sopimuksen eivätkä riko sitoumuksiaan;

[13:21]

ja ne, jotka yhdistävät, minkä Jumala on yhdistämään käskenyt, ja pelkäävät Herraansa ja välttävät ankaraa tilintekoa;

[13:22]

ja ne, jotka kestävät lujina tavoitellessaan Herransa läheisyyttä, hartaasti rukoilevat ja antavat almuja Meidän heille suomistamme varoista sekä salassa että julkisesti ja torjuvat pahan hyvällä. Nämä ovat niitä, joita varten on lopullinen koti:

[13:23]

He saavat astua autuuden puutarhoihin, ja samoin ne heidän vanhemmistaan, puolisoistaan ja jälkeläisistään, jotka ovat hurskaita. Ja enkelit käyvät sisään heidän luokseen kaikista ovista.

[13:24]

»Rauha olkoon teille, koska kestitte lujina. Miten ihana onkaan lopullinen koti!»

[13:25]

Mutta niitä, jotka rikkovat sopimuksensa Jumalan kanssa, ensin siihen sitouduttuaan, ja erottavat, minkä Jumala on määrännyt yhdistettäväksi, ja tekevät pahaa maan päällä, heitä kohtaa kirous ja heille on varattu tuskien koti.

[13:26]

Jumala antaa runsaan palkan kenelle tahtoo ja mittaa sen yli reunain. He iloitsevat tämän maailman elämästä; mutta tämän maailman elämä on ainoastaan hetken nautintoa verrattuna tulevaan.

[13:27]

Ja uskottomat sanovat: »Miksi hänelle ei ole hänen Herransa lähettänyt tunnusmerkkiä?» Vastaa: »Jumala antaa joutua kadotukseen kenen haluaa, ja Hän ohjaa luoksensa sen, joka on siihen taipuvainen.»

[13:28]

On niitä, jotka uskovat ja joiden sydämet löytävät rauhan heidän muistaessaan Jumalaa. Eikö ole totta, että sydämet löytävät rauhan Jumalassa?

[13:29]

Onnellinen on niiden olotila, jotka uskovat ja tekevät hyvää, ja he saavat palata ihanille asuinsijoille.

[13:30]

Täten Me olemme lähettänyt sinut kansan luokse, jota ennen jo moni kansa on elänyt aikansa, esittämään sille sen, mitä Me olemme sinulle ilmoittanut, mutta he eivät usko Armahtajaan. Sano: »Hän on Herrani! Ei ole muuta Jumalaa kuin Hän. Häneen minä asetan luottamukseni, ja Hänen luokseen minä palaan.»

[13:31]

Ja jos olisi ollut Koraani, jonka voimalla vuoria olisi siirretty tai maa olisi leikattu kappaleiksi tai kuollut saatu puhumaan, niin olisimme kyllä lähettänyt sen maan päälle. Totuus on se, että kaikki käskyvalta kuuluu täydellisesti Jumalalle. Eivätkö uskovaiset tiedä, että jos Jumala olisi niin tahtonut, Hän olisi totisesti johdattanut koko ihmissuvun? Ja ne, jotka ovat valinneet epäuskon, saavat jatkuvasti salamaniskuja päähänsä tekojensa vuoksi, tai salama on iskevä heidän kotiensa läheisyyteen, kunnes Jumalan lupaus käy toteen. Totisesti, Jumala ei ole rikkova lupaustaan.

[13:32]

Toden totta, sinun edelläsi käyneitä lähettiläitä pilkattiin, Minä annoin uskottomille armonaikaa, jonka jälkeen tartuin heihin. Mikä oli silloin tuloksena?

[13:33]

Hän valvoo jokaista sielua, joka saa palkan tekojensa mukaan. Ja kuitenkin he asettavat kilpailijoita Jumalan rinnalle. Sano: »Mainitkaa niiden ominaisuudet! Vai osaatteko kertoa Hänelle sellaista, mitä Hän ei tiedä tämän maan päällä olevankaan? Vai onko se pelkkiä sanoja uskottelun vuoksi?» »Ei, uskottomista näyttävät heidän kuvittelunsa kauniilta, ja heidät on suljettu pois oikealta tieltä. Ja sillä, kenen Jumala antaa eksyä kadotukseen, ei ole ketään opasta.

[13:34]

Heillä on tuska jo tässä maailmassa, ja tuleva tuomio on totisesti vielä tuskallisempi; eikä heillä Jumalaa vastaan ole ketään pelastajaa.

[13:35]

Tämänkaltainen on puutarha, joka on luvattu niille, jotka hartautta harjoittavat: sitä huuhtelevat purot, sen hedelmät ovat ikuisia, kuten sen viihtyisä varjokin. Tämä on niiden määränpää, jotka hartautta harjoittavat, mutta uskottomien loppuna on oleva tuli.

[13:36]

Ja ne, joille on annettu Kirja, ovat iloisia siitä, mitä sinulle on lähetetty, mutta jotkut heimot kieltävät osan siitä. Sano: »Minut on vain määrätty palvelemaan Jumalaa eikä asettamaan ketään Hänen rinnalleen. Häntä minä huudan avukseni, ja Hänen luoksensa minä olen palaava.»

[13:37]

Näin Me olemme lähettänyt sen maan päälle ohjeeksi arabiankielellä. Mutta jos aiot seurata heidän himojaan kaikesta siitä tiedosta huolimatta, mikä osaksesi on tullut, niin Jumalaa vastaan sinulla ei ole oleva ainoatakaan ystävää eikä pelastajaa.

[13:38]

Totisesti, me olemme lähettänyt lähettiläitä jo ennen sinua, ja Me annoimme heille vaimoja ja lapsia. Mutta lähettilään asia ei ole näytellä tunnusmerkkejä, paitsi Jumalan luvalla. Jokaista tehtävää varten on määräys.

[13:39]

Jumala pyyhkii pois tahi vahvistaa minkä haluaa, ja Hänellä on alkuperäinen (Jumalan tiedon) Kirja.

[13:40]

Ja joko me näytämme sinulle jotakin siitä, minkä olemme heille varannut, tai annamme sinulle täyden palkkasi, joka tapauksessa sinun tehtäväsi on julistaa sanomaa, ja Meidän asiamme on vaatia tilinteko.

[13:41]

Eivätkö he ajattele, että Me lähestymme tätä maata ja teemme sen rajoja ahtaammiksi. Kun Jumala tuomitsee, niin Hänen tuomiotaan ei voida torjua. Hän on nopea tilinteossaan.

[13:42]

Totisesti, heidän edeltäjänsä tekivät suunnitelmiaan, mutta suunnitelmat kokonaisuudessaan kuuluvat Jumalalle. Hän tietää, mitä kukin sielu tekee, ja uskottomat saavat pian huomata, kenelle kuuluu lopullinen koti.

[13:43]

Ja jos uskottomat sanovat: »Sinua ei ole lähetetty», niin vastaa: »Jumala olkoon todistajana minun ja teidän välillänne, ja olkoon jokainen, joka tuntee Kirjan.»

 

Ibrâhîm

Ylistys Jumalalle, maailmojen Valtiaalle,

[14:1]

Aliif, Laam, Raa. Tämä on Kirja, jonka Me olemme sinulle lähettänyt, jotta voisit johtaa ihmissuvun Herran luvalla pimeydestä vaikeuteen, kaikkivaltiaan, ylistetyn tielle.

[14:2]

Yksin Jumalalle kuuluu kaikki, mikä on taivaassa, ja kaikki, mikä on maan päällä. Voi uskottomia, sillä heitä kohtaa ankara tuska.

[14:3]

He pitävät parempana tämän maailman elämää kuin tulevaa, estävät toisia kulkemasta Jumalan tietä ja koettavat tehdä sen mutkaiseksi. He ovat kauaksi harhaantuneet.

[14:4]

Me emme lähetä ainoatakaan lähettilästä, joka ei puhuisi kansansa kieltä voidakseen asiat selvittää. Jumala antaa kenen haluaa joutua kadotukseen, ja Hän antaa johdatuksensa kenelle tahtoo. Hän on kaikkivaltias, kaikkiviisas.

[14:5]

Ja totisesti Me lähetimme Mooseksen mukanaan Meidän merkkimme ja sanoimme hänelle: »Johdata kansasi pimeydestä vaikeuteen ja muistuta heitä Jumalan päivistä.» Totisesti, tässä on merkit jokaiselle, jolla on runsaasti kestävyyttä ja kiitollisuutta.

[14:6]

Ja Mooses lausuikin kansalleen: »Muistakaa, miten Jumala siunasi teitä, kun Hän pelasti teidät Faraon kansan keskuudesta, joka oli saattanut teidät mitä suurimpiin kärsimyksiin; he surmasivat poikanne ja antoivat naistenne elää!» Tällä tavoin Herranne kuritti teitä ankarasti.

[14:7]

Ja Herranne julisti teille: »Totisesti, jos olette kiitollisia, niin annan teille lisää, mutta jos olette uskottomia, niin Minun tuomioni on oleva mitä ankarin.»

[14:8]

Ja Mooses lausui: »Jos te olisittekin uskottomia - te ja kaikki, jotka maan päällä asuvat - niin Jumala on totisesti riippumaton, ylistetty.»

[14:9]

Eikö teille ole kerrottu ennen teitä eläneistä - Nooan ja Aadin ja Tamuudin kansoista, ja heidän jälkeensä eläneistä? Vain Jumala yksin heidät tuntee. Heidän lähettiläänsä tulivat heidän luokseen selvin tunnusmerkein, mutta he sulkivat käsillään heidän suunsa ja sanoivat: »Totisesti, me emme usko siihen, mitä tuomaan teidät on lähetetty, ja epäilemme sitä, mihin meitä kutsutte hämmentääksenne meitä.»

[14:10]

Heidän sananjulistajansa lausuivat: »Epäilettekö Jumalaa, taivaitten ja maan Luojaa. Hän kutsuu teitä antaakseen teille syntinne anteeksi, ja Hän odottaa teitä määrättyyn hetkeen saakka.» He vastasivat: »Te olette vain ihmisolentoja kuten mekin. Te haluatte kääntää meidät siitä, mitä isämme palvelivat; tuokaa siksi meille selvä todistus.»

[14:11]

Heidän lähettiläänsä vastasivat heille: »Me olemme vain samanlaisia ihmisolentoja kuin tekin, mutta Jumala on hyvä niille palvelijoillensa, joille tahtoo olla. Me emme saata hankkia itsellemme arvovaltaa muutoin kuin Jumalan luvalla; ja Jumalaan uskovaiset luottakoot.

[14:12]

Ja mitä syytä meillä olisi olla luottamatta Jumalaan, joka on johtanut meitä teillämme; ja totisesti me pysymme lujina siitä pahasta huolimatta, mitä te meille tuotatte. Jumalaan luottakoot ne, jotka keneenkään luottavat.

[14:13]

Ja uskottomat sanoivat sananjulistajilleen: »Totisesti, me ajamme teidät pois maastamme, tai teidän on palattava meidän uskoomme.» Silloin heidän Herransa ilmoitti heille: »Totisesti, Me hävitämme ne, jotka ovat väärämielisiä,

[14:14]

ja heidän jälkeensä Me annamme teille heidän asuinsijansa maan päällä. Näin teemme niille, joilla on Jumalanpelko seistessään Minun edessäni ja jotka kavahtavat Minun uhkaustani.»

[14:15]

Ja lähettiläät anoivat ratkaisua, ja jokainen hirmuvaltias, totuuden vastustaja joutui kadotukseen.

[14:16]

Hän on joutuva helvettiin, ja hänet pannaan juomaan saastaista vettä.

[14:17]

Hän ottaa sitä siemauksen toisensa jälkeen, mutta tuskin hän kykenee sitä nielemään, ja kuolema uhkaa häntä joka taholta, mutta hän ei kuole. Tätä seuraa vielä ankarampi tuomio.

[14:18]

Näin on niiden laita, jotka käyvät uskottomiksi Herrallensa: heidän tekonsa ovat kuin tuhka, johon tuuli on puhaltanut myrskyisenä päivänä. He eivät kykene hallitsemaan tekojaan. Tämä on suurta harhaantumista.

[14:19]

Etkö ole ajatellut, että Jumala on luonut taivaat ja maan totuuden voimalla? Hän voi jos tahtoo tuhota teidät ja aikaansaada uuden luomisen.

[14:20]

Se ei tuota mitään vaikeutta Jumalalle.

[14:21]

Ja he saapuvat kaikki Jumalan eteen, ja heikot sanovat niille, jotka ovat olleet ylpeitä: »Totisesti me seurasimme teitä voitteko auttaa meitä välttämään edes osan Jumalan rangaistusta?» He vastaavat: »Jos Jumala olisi antanut meille johdatuksensa, niin me olisimme voineet ohjata teitä. Meille on yhdentekevää, huudammeko vai pysymmekö kärsivällisinä; meille ei ole mitään pelastusta.»

[14:22]

Kun asia on ratkaistu, niin saatana on sanova: »Totisesti, Jumala antoi teille lupauksen, joka oli tosi, ja minä myöskin annoin teille lupauksen, mutta minä rikoin sen, sillä minulla ei ollut teihin muuta valtaa kuin kutsua teitä, ja te vastasitte kutsuuni. Älkää siksi soimatko minua, vaan soimatkaa itseänne. Minä en voi pelastaa teitä, ettekä te kykene pelastamaan minua. Minä kiellän ehdottomasti kaiken sen, mihin aikaisemmin teitte minut osalliseksi.» Totisesti, väärämielisiä kohtaa tuskallinen tuomio.

[14:23]

Mutta ne, jotka uskovat ja harjoittavat hyviä tekoja, saavat astua puutarhoihin, joissa purot solisevat, ja siellä he saavat asua Herransa luvalla. Heidän tervehdyksensä on siellä oleva: »Rauha!»

[14:24]

Etkö ole huomannut, miten Jumala esittää vertauksen pyhästä sanasta? Se on kuin oivallinen puu, jonka juuret ovat lujassa ja jonka oksat ojentuvat taivaaseen.

[14:25]

Herransa käskystä se tuottaa hedelmiä jokaisena vuodenaikana. Ja Jumala esittää edelleen vertauksia ihmisille, että he painaisivat ne mieleensä.

[14:26]

Ja pahuuden sana on verrattavissa kelvottomaan puuhun, joka on kiskaistu irti maasta eikä voi seisoa pystyssä.

[14:27]

Jumala vahvistaa uskovaisia vakevällä sanalla sekä tämän maailman elämässä että tulevassa. Ja Jumala antaa väärämielisten joutua kadotukseen, sillä Jumala tekee tahtonsa mukaan.

[14:28]

Etkö ole tarkannut niitä, jotka ovat palkinneet kiittämättömyydellä Jumalan siunauksen ja johtaneet kansansa turmioon.

[14:29]

He joutuvat helvettiin, ja se on tukala asuinpaikka.

[14:30]

Ja he ovat asettaneet Jumalalle vertaisia johtaakseen ihmisiä harhaan Hänen tieltään. Sano: »Nauttikaa aikanne; totisesti te olette menossa suoraan tuleen.»

[14:31]

Sano uskovaisille palvelijoilleni, että he edelleen suorittavat rukouksensa ja antavat sekä salassa että julkisesti almuja siitä, mitä Me olemme heille suonut, ennenkuin saapuu päivä, jolloin ei enää ole vaihtokauppaa tai salaista suosimista.

[14:32]

Jumala on luonut taivaat ja maan ja Hän lähettää taivaasta sateen maan päälle ja siten kasvattaa hedelmiä teidän ravinnoksenne. Hän alistaa valtaanne laivan, niin että se Hänen käskystään purjehtii merellä, ja myös virrat Hän on tehnyt teille alamaisiksi.

[14:33]

Auringon ja kuun Hän on pannut teitä palvelemaan, ja ne liikkuvat määrättyjä lakeja noudattaen. Ja teidän hyväksenne Hän on säätänyt yön ja päivän.

[14:34]

Hän antaa teille kaikkea, mitä Häneltä pyydätte; ja jos teidän pitäisi laskea Jumalan armonosoitukset, niin ette kykenisi niitä luettelemaan. Totisesti, ihminen on perin väärämielinen, kiittämätön.

[14:35]

Muista, mitä Aabraham lausui: »Herra! Tee tämä kaupunki turvalliseksi ja pelasta minut ja lapseni palvelemasta epäjumalia.

[14:36]

Herra, he ovat totisesti johtaneet suuren joukon ihmisiä kadotukseen, mutta ken ikinä seuraa minua, hän kuuluu joukkooni, ja jos joku ei minua tottele, niin Sinä totisesti olet anteeksiantavainen, armollinen.

[14:37]

Herra, minä olen asettanut eräitä jälkeläisiäni asumaan tähän laaksoon, jossa ei ole maanviljelystä, Sinun Pyhäkkösi läheisyyteen, Herra, jotta he saattaisivat suorittaa rukouksensa. Anna siis ihmisten sydänten taipua heidän puoleensa ja suo heille hedelmiä, jotta he olisivat kiitollisia.

[14:38]

Herra! Totisesti Sinä tiedät, mitä me salaamme ja mitä me tuomme julki. Jumalalta ei ole mikään salattua, ei maan päällä eikä avaruudessa.

[14:39]

Kaikki ylistys kuuluu Jumalalle, joka vanhuudessani antoi minulle Ismaelin ja lisakin. Totisesti, Herra kuulee rukouksen.

[14:40]

Herra, suo, että minä horjumatta suorittaisin rukoukseni ja samoin jälkeläiseni; Herra, kuule rukoukseni.

[14:41]

Herra! Anna anteeksi minulle ja vanhemmilleni sekä uskovaisille tuomion päivänä.»

[14:42]

Älä luule, että Jumala välinpitämättömänä katselee väärämielisten tekoja. Hän ainoastaan siirtää heidän tuomionsa siihen päivään, jolloin heidän katseensa tulee liikkumattomaksi.

[14:43]

Silloin he ryntäävät eteenpäin päät kohotettuina eivätkä kykene liikuttamaan silmiään, ja heidän sydämensä tulevat tyhjiksi.

[14:44]

Varoita ihmissukua siitä päivästä, jolloin tuomio on sitä kohtaava; väärämieliset sanovat silloin: »Oi Herra! Anna meille armo lyhyeksi ajaksi, jotta voisimme vastata kutsuusi ja seurata lähettiläitä.» »Ettekö tätä ennen vannoneet, ettei mikään vetäisi teitä turmioon?

[14:45]

Ja te asuitte niiden asumuksissa, jotka turmelivat sielunsa. Ja teille ilmoitettiin selvästi, miten Me sellaisia kohtelemme, ja totisesti Me esitimme siitä teille esimerkkejä.»

[14:46]

Ja totisesti, he laativat suunnitelmiaan, mutta Jumalan vallassa ovat heidän hankkeensa, eikä niillä olisi vuoria kyetty siirtämään.

[14:47]

Älkää siis luulko, että Jumala rikkoo lähettiläilleen antamansa lupaukset. Totisesti, Jumala on mahtava. Hänellä on valta saattaa asiat oikealle tolalleen.

[14:48]

Se tapahtuu sinä päivänä, jolloin maa uudeksi vaihtuu ja samoin taivaat, ja jolloin ihmiset seisovat Jumalan, ainoan, kaikkivaltiaan edessä.

[14:49]

Olet näkevä, miten syntiset sinä päivänä kytketään kahleilla yhteen.

[14:50]

Tulikiventuoksuiset ovat heidän vaatteensa, ja tuli peittää heidän kasvonsa,

[14:51]

sillä Jumala maksaa jokaiselle sielulle ansion mukaan. Totisesti, Jumala on tilinteossaan nopea.

[14:52]

Tämä on sanoma koko ihmissuvulle, jotta se ottaisi vaarin ja tietäisi, että Hän on ainoa Jumala, ja että ymmärtäväiset tämän muistaisivat.