Al-Ma‘ârij
Ylistys Jumalalle, maailmojen
Valtiaalle,
[70:1]
Eräs tiedonhaluinen kyseli, millainen on kuritus, joka
on tuleva
[70:2]
epäuskoisten osaksi. Ei kukaan voi sitä
estää.
[70:3]
Se tulee Jumalalta, nousevain portaitten Herralta.
[70:4]
Enkelit ja henki nousevat Hänen tykönsä
päivänä, jonka pituus on viisikymmentä tuhatta vuotta.
[70:5]
Osoita siis jaloa kestävyyttä!
[70:6]
He kuvittelevat sen olevan kaukana,
[70:7]
mutta Me näemme sen läheltä.
[70:8]
Sinä päivänä, jolloin taivas on oleva
kuin sulaa kuparia
[70:9]
ja vuoret kuin villaa,
[70:10]
jolloin ystävä ei kysy ystävää,
[70:11]
vaikka he näkevät toisensa. Syyllinen toivoisi
tuona päivänä vapautuvansa vaivasta uhraamalla lapsensa,
[70:12]
vaimonsa ja veljensä,
[70:13]
sukulaisensa, jotka antoivat hänelle suojaa,
[70:14]
jopa kaikki, jotka maan päälle on luotu, kunhan
hän niiden avulla lunastaisi itsensä.
[70:15]
Ei mitenkään! Sillä katso, tämä on
leimuava liekki,
[70:16]
joka raastaa pois ihon
[70:17]
ja vaatii omakseen sen, joka kääntyi pois ja
pakeni
[70:18]
ja joka ahnaasti kokosi rikkautta.
[70:19]
Totisesti on ihminen luotu epävakaiseksi
mieleltään:
[70:20]
Kun jokin paha kohtaa häntä, hän on
kärkäs valittamaan,
[70:21]
mutta kun jotakin hyvää annetaan hänen
osalleen, hän on kiittämätön,
[70:22]
lukuunottomatta niitä, jotka rukoilevat,
[70:23]
jotka uskollisesti suorittavat rukouksensa,
[70:24]
niitä, joiden rikkaudessa on määrätty
osa
[70:25]
kerjäläistä ja osatonta varten;
[70:26]
niitä, jotka uskovat tuomion päivään,
[70:27]
ja jotka pelkäävät Herransa kuritusta
[70:28]
ei kukaan, totisesti, saata säästyä
kuritukselta, joka on heidän Herraltansa tuleva,
[70:29]
sekä lukuunottamatta niitä, jotka hillitsevät
halujaan
[70:30]
paitsi vaimojensa ja orjattariensa suhteen, koska
heissä silloin ei ole moittimista.
[70:31]
Toisin on niiden, jotka pyrkivät
ylittämään tämän, sillä ne ovat lain rikkojia.
[70:32]
Ne, jotka ovat rehellisiä sopimuksissaan ja siinä,
mitä heidän huostaansa on uskottu,
[70:33]
jotka ovat vilpittömiä todistaessaan
[70:34]
ja jotka ahkeroivat hartauden harjoituksissa,
[70:35]
saavat elää paratiisin kunniassa.
[70:36]
Mutta mitä ajattelevat uskottomat, jotka avosilmin
rientävät sinun edelläsi,
[70:37]
oikealta ja vasemmalta, ryhmä toisensa jälkeen?
[70:38]
Kuvitteleeko heistä kukin
pääsevänsä autuuden puutarhaan?
[70:39]
Totisesti ei! Totisesti he tietävät, mistä Me
olemme luonut heidät.
[70:40]
Mutta ei! Vannon idän ja lännen Herran
nimessä: »Totisesti Me voimme
[70:41]
nostaa heidän sijalleen ne, jotka ovat heitä
paremmat, eikä Meitä voi tästä mikään
estää.
[70:42]
Anna siis heidän jäädä turhien
puheittensa varaan ja laskea leikkiä, kunnes heitä katsoo
silmästä silmään se päivä, joka on heille
ennustettu.
[70:43]
Sinä päivänä he tulevat esiin
haudoistaan kiirehtien, aivan kuin maalia kohti kiitäen,
[70:44]
silmät maahan luotuina, häpeän valtaamina.
Tämä on se päivä, joka heille ennustettiin.