An-Naba’

Ylistys Jumalalle, maailmojen Valtiaalle,

[78:1]

Mitä he kyselevät toinen toiseltaan?

[78:2]

Suurta sanomaako,

[78:3]

josta he ovat eri mieltä?

[78:4]

Ei, pian he saavat sen tietää.

[78:5]

Vieläkin: ei! He tulevat sen pian kokemaan.

[78:6]

Emmekö ole luonut maan lakeudeksi

[78:7]

ja vuoret tukipilareiksi?

[78:8]

Me olemme luonut teidät parittain

[78:9]

ja säätänyt unen teille virkistykseksi,

[78:10]

yön Me loimme teille verhoksi

[78:11]

ja päivän Me annoimme elatuksen hankkimiseen.

[78:12]

Yläpuolellenne olemme asettanut seitsemän vahvaa henkivaltaa

[78:13]

ja laittanut valoa säteilevän lampun;

[78:14]

raskaista pilvistä Me lähetämme vuolaita virtoja

[78:15]

kasvattaaksemme viljan ja kasvit

[78:16]

sekä tiheinä vihannoivat puutarhat.

[78:17]

Totisesti tuomion päivä on määrätty,

[78:18]

päivä, jona puhalletaan pasuunaan ja te nousette joukoittain,

[78:19]

päivä, jolloin taivas aukeaa ja siihen ilmenee joukko portteja,

[78:20]

jolloin vuoret siirtyvät paikoiltaan ja muuttuvat kuin varjoiksi.

[78:21]

Totisesti, helvetti silloin omaansa odottaa,

[78:22]

se on määränpää syntisiä varten,

[78:23]

he viruvat siellä vuosikausia,

[78:24]

saamatta nauttia viileätä juomaa;

[78:25]

heidän juomansa on kiehuvaa tai jääkylmää,

[78:26]

se on palkka, joka vastaa heidän syntejänsä.

[78:27]

He eivät totisesti uskoneet joutuvansa teoistaan tilille,

[78:28]

vaan sanoivat julistustamme valheeksi, totuutta vääristellen.

[78:29]

Mutta meillä on kaikki merkittynä muistiin.

[78:30]

»Maistakaa siis! Me emme lisää teille muuta kuin kuritusta.»

[78:31]

Totisesti odottaa voitto niitä, jotka pelkäävät Jumalaa,

[78:32]

heidän ovat hedelmä- ja viinitarhat,

[78:33]

nuoruutta uhkuvat neidot, heidän ikäisensä,

[78:34]

ja puhdasta viiniä täydet pikarit.

[78:35]

Ei heille siellä turhuutta puhuta eikä valheita jutella.

[78:36]

Se on Herrasi antama palkka, ansioiden mukainen lahja,

[78:37]

Herran, jonka ovat taivaat ja maa ja kaikki niiden välisessä avaruudessa, laupiaan Armahtajan, jota he eivät rohkene puhutella.

[78:38]

Sinä päivänä, jolloin henki ja enkelit seisovat riveissä, eivät muut saa puhua kuin se, jonka Laupias sallii ja joka lausuu totuuden.

[78:39]

Tuo päivä on totuuden päivä, ja se, joka parhaimman valitsee, turvautuu Herraan.

[78:40]

Totisesti olemme varoittanut teitä lähestyvästä kurituksesta, päivästä, jolloin ihminen saa nähdä, mikä on hänen kättensä työ, ja epäuskoinen huudahtaa: »Ah, jospa olisin maan tomua!»